Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

18.10 SAWO VEI MUTTA MUKAVAA OLI

Kesäkauden päätöstapahtumamme pelattiin Pyynikin kentällä loistosäässä 18.10.2008.

Rehellisesti on myönnettävä, että pystyimme pistämään pelillisesti ja tuloksellisesti hanttiin FC Sawolle vain hetkittäin. Olimme kaikessa 2-4 askelta jäljessä. Maaleja syntyi yhteensä ehkä kymmenisen, ja kyllä mekin niistä yhden teimme!!

Mutta muuten oli mukavaa. Isolla kentällä pelaamisessa on oma hohtonsa. Hiki tuli ja aurinko paistoi.

Pelissä mukana Niini, Antti, Samppa, Mikke, Kari, U-Juha, Kemal, Markku, Mikke, Nauru, Johannes + Naurun tutut Ahmed ja Osama täydennysmiehinä. Ari piipahti katsomossa. Pelasimme vähän toista tuntia ja päätteeksi luovutettiin FCLinjateräsmies 2008 -patsas (+ vanha kossupullovelka Molke-Tomin hankkimisesta) Sampalle.

 

11.10. 4. Virallinen FC Linjateräksen Cooper-juoksu Pyynikin kentällä.

Vain todelliset juoksuharrastajat ottivat tällä kertaa osaa joukkueemme 4. Cooper-testiin. Tulokset olivat yleisesti ottaen suuria pettymyksiä. Ainoastaan Antti ja Johannes paransivat tuloksiaan edellisvuodesta. Ja Uusi-Sami rynnisti heti ensimmäisessä testissään kautta aikojen kärkiviisikkoon. Kemal jäi tavoitteestaan 30 m, mutta silti ihan kohtuutulos… Moni hyvästä kunnostaan uhoava seuramme jäsen jäi kokonaan pois kilpailusta tällä kertaa. Ja ymmärtäähän sen toki miksi.

Tulokset:
1. Kemal 3130 m
2. Antti 2651 m
3. Uusi-Sami 2600 m
4. Niini 2499 m
5. Vesku 2340 m
6. Johannes 1790 m

Vanhat testit:

FC Linjateräksen 3. virallinen Cooper-testi järjestettiin Pyynikin urheilukentällä sunnuntaina 9.9. 2007

Testiin osallistui 9 joukkueemme kovakuntoisinta miestä + juniorisarjan Antti + joukkueemme entinen nuori lupaus Sami R.

Cooper-testin tulokset:
Suluissa edellisessä Cooper-testissä 1.10.2006 juostu tulos.
(Eniten viime kerrasta paransi Vesku = 250 metriä!!)

1. Kemal 3150 metriä
2. Sami Rantanen 2925 m.
3. Ari 2810 m.
4. Antti 2650 m.
5. Mika Nyberg 2580 m.
6. Mikke 2560 m. (2450 m.)
7. Vesku 2550 m. (2300 m.)
8. Mika Niinimäki 2500 m.
9. Tommi 2490 m. (2600 m.)
10. Masa 2050 m. (2180 m.)
11. Johannes 1770 m. (1550 m.)
Markku juoksi 1.10.2006 2190 m.

13.9.2008 Turnaus

1. Perinteinen Pyynikki-Turnaus lauantaina 13.9.2008 Pyynikin keinonurmikentällä.

Tulokset: 
1. Tampere City FC 
2. FC SAWO 
3. FC Saunailta 
4. FC Linjateräs.

FC Linjateräksestä osallistuivat turnaukseen: Tomi, Juuke, KariM, Kolkka, Nyyperi, Nauru, Kemal, Antti, Ari, Vesa, Samppa ja Johannes. Saunailtaan eivät edellä mainituista päässeet Kemal, Nauru ja Antti, mutta Kappero ja Mikkepä pääsivät.

2008 Minisoccer

LOPULLINEN SARJATILANNE: Sarjatilanne

FC HALJASET AISAT 12 10 1 1 50 - 19 31
FC KESKIKETTERÄ 12 10 1 1 34 - 10 31
FC KULJU 12 9 1 2 47 - 11 28
SAINTS 12 9 0 3 59 - 16 27
KÄSIPALLOJOUKKUE 12 7 2 3 26 - 14 23
FC LINJATERÄS 12 5 2 5 23 - 21 17
ASC Ih-Ra 12 5 1 6 19 - 17 16
GLUTEUS MAXIMUS 12 4 1 7 28 - 29 13
FC TAMFELT 12 4 1 7 33 - 67 13
FC LOMMAHDUS 12 3 2 7 26 - 42 11
AC SANTEN 12 3 1 8 23 - 42 10
JK PAASIKIVI 12 1 2 9 12 - 38 5
TahVe 12 0 1 11 11 - 65 1
La 6.9. klo 10.30 L1 voittaja Haljaset Aisat- L2 kakkonen Strap-on United 4 - 0
klo 11.40 L2 voittaja FC Oikeusmurha - L1 kakkonen FC Keskiketterä 0 - 1
klo 13.10 Pronssiottelu: Strap-on United - FC Oikeusmurha 1 -3
klo 14.20 Finaali: Haljaset Aisat - FC Keskiketterä 3 - 1
Lopullinen järjestys:
1. Haljaset Aisat
2. FC Keskiketterä
3. FC Oikeusmurha
4. Strap-on Unites

Lohkomme ottelutulokset ja sarjatilanne: http://www.tampere.palloliitto.fi/kilp/AMC_A.htm

2008 Minisoccer pistetilasto

pelaaja maalit + syötöt = yhteensä

  1. Mika ”Nyyperi” Nyberg 8 + 2 = 10
  2. Tuomas ”Tuoppi” Lehti 6 + 2 = 8
  3. Mika ”Niini” Niinimäki 5 + 3 = 8
  4. Ari ”Arska” Koski 0 + 4 = 4
  5. Tommi ”Tyson” Laine 0 + 3 = 3
  6. Juha ”Laitinen” Laitinen 2 + 0 = 2
  7. Markku ”Make” Reima 0 + 2 = 2
  8. Uusi-Sami 0 + 2 = 2
  9. Vesa 0 + 2 = 2
  10. Markus 1 + 0 = 1
  11. Pekka 1 + 0 = 1
  12. Kemal ”Kemali” Canata 0 + 1 = 1
  13. Tomi ”Molke-Tomi” Kuusisto 0 + 1 = 1
  14. Uusi-Juha 0 + 1 =1
  15. Pekka 0 + 1 = 1

Ti 2.9. klo 19:00 FC LINJATERÄS - FC KULJU 0-4, Messukylän kenttä

Kesän 2008 viimeinen sarjaottelu oli osittain samanhenkinen kuin edellinen Saints-ottelu. Reilut puolet pelistä pelasimme kovaa vastusta vastaan hyvin ja osittain jopa erittäin hyvin. Mutta…

Pelin alku oli meillä vähän pehmeätä ja unista. Vastustaja pelasi kovaa, mutta onneksi tuomari karsi pahimmat aggressiivisuudet pillillään. Ei toki kaikkea. Hiljalleen saimme kuitenkin kuvioitamme kuntoon ja peli oli kohtuullisen tasaista. Pitkiä aikoja olimme jopa selkeästi niskanpäällä. Jotenkin tuntui, että FC Kuljun liike hyytyi ottelun keskimmäisen kolmanneksen aikana. Johtuiko tämä heidän väsymisestään, vai ehkäpä ainakin osittain myös meidän hyvästä liikkeestä ja taistelusta.

Jos poimii ottelusta kymmenkunta parasta hyökkäystämme, täytyy todeta, että kaunista oli katseltavaa. Tällaisista kuvioista olemme haaveilleetkin. Näyttäviä ja määrätietoisia rakentamisia, jotka päättyivät muutaman kerran loistavaan maalintekoyritykseenkin. Vaikka vastus oli kova, pystyimme hetkittäin pelaamaan omaa peliämme todella tyylikkäästi.

Jos keskivaiheen etsikkoaikana olisimme onnistuneet hyvistä paikoista saamaan maalin tai kaksi, olisi ottelu saanut täysin toisenlaisen lopun. Olen tästä aivan varma. Tällä kertaa meillä ei ollut kuitenkaan edes onnea apunamme. Ja Kulju-Molkekin oli inhottava hyvä.

Ja sitten taas vanha kuvio: vastustajalle 0-1 maali meidän vahvan kauden aikana vähän yllättäen, vaikkakin taidolla viimeisteltynä. Ja kun meillä ei edelleenkään - muutamasta hyvästä yrityksestä huolimatta - maalinteko onnistunut, vastustaja tekaisi lopussa muutaman maalin helposti. Aivan liian helposti. Tyypillinen tilanne oli, että yksi Kuljulainen neljän fclinjateräsmiehen keskellä kykenee päättäväisesti maalintekoon. Tuloksena tuttu 0-4. Loistavan kauden pelannutta maalivahtiamme takaiskuista ei voi syyttää. Tomi torjui sen minkä pystyi.

Eli paljon oli hyvää. Ja ennen kaikkea hyökkäyssuuntaan. Pystyimme liikkumaan ja syöttelemään ja pistämään pitkiäkin palloja ja levittämään laidoille ja jopa yrittämään tarmokkaasti maalintekoakin.

Paljon oli toki huonoakin. Roiskimista oli liikaa, mutta toki näin helposti käy, kun vastustaja on kova. Yksi vastaan yksi -tilanteissa jäimme usein toiseksi. Oikeastaan jokainen (tai ainakin 3) maali olisi ollut kyllä estettävissä normaalin tarkalla ja terävällä puolustamisella. Ja toki pari maalintekopaikkaa oli sen verran napaselkeätä, että jos ei näistä niin ei sitten mistään. Jotenkin me olimme ehkäpä vähän liiankin tunteella pelissä mukana. Joukkuepelaamisemme kärsi tästä ainakin ajoittain. Kylmäpäisyyttä ja vahvaa tahtoa olisi kaivattu lisää.

Mukana ottelussa: Maalissa: Tomi; libero: Juuke/Samppa; toppari: Ari/Pekka; pakit: Masa, Markku, Vesku, Mikke ja Johannes; keskikenttä/hyökkäys: Nyyperi, Ilari, Markus, Juha - Niini, Antti, Tommi, Sami.

Johanneksen arvosana joukkueemme otteista: Numeroista huolimatta 7 1/2. Tiikeripalkinto: Ilari ja Nyyperi. Huono uutinen: Masa loukkasi polvensa ehkävä vakavastikin. Ja Markuksellakin oli puoli kroppaa verinaarmuilla…

(J.H.)

21.8.2008 SAINTS - FC LINJATERÄS 4-0

Saints tiedettiin vaikeaksi vastukseksi. Joukkueessa on kokemusta, terävyyttä ja taitoakin. Ei niinkään liikkuvaa joukkuepelaamista, mutta terävää ja suoraviivaista ja hyviä yksilötekoja. Olemme pelanneet Saintsia vastaan ihan kohtuupelejä. Ja niin tiistainakin - ei kuitenkaan tällä kertaa koko ottelua.

Kysyin kentän laidalla hääränneen Kaurismäki-Kapperon ajatuksia ottelusta ja fclinjateräsmiesten otteista. Huonoa hänen mielestään oli ”pelaaminen”. Hyvää taas oli ”pelaaminen siihen asti kunnes Saints meni 2-0 johtoon”.

Olen samaa mieltä. Reilut puolet peliajasta olimme vahvasti pelissä mukana. Tilanteita loimme vastustajan rankkarialueelle - ainakin määrällisesti - jopa kiitettävästi. Pitkiäkin jaksoja ottelu oli selkeästi meidän hallussaamme, ja pystyimme luomaan painetta hyvin pelanneen Saints-molken reviirille.

Moni tilanne syntyi sivurajoista ja kulmista, mutta muutama rakennettiin pelaamisenkin kautta. Vapareita oli meillä vastustajan kenttäpuoliskolla useampiakin, jopa hosuttaviksikin asti.

4-0 ei kerro koko totuutta ottelusta. Pari maalia syntyikin viimeisen kymmenminuuttisen aikana. Mielestäni meille tarjottiin moniakin avaimia tasuriin ja jopa voittoon. Saints pelasi vajaalla 3/4 osaa peliajasta, kun jälkipelistä annettiin punainen kortti 12 minuutilla. Tällä kertaa ilmeisesti kuitenkin kuu ja saturnus olivat vähän väärillä kohtaa Hervannan galaxeilla. Me pelasimme vastustajan maalipaikoissa poikkeuksellisen pehmeästi ja oudosti. Toki muutama tilanne ansiokkaasti estettiinkin, mutta jokunen maali taas syntyi melkeinpä ilman tilannettakin.

Toisaalta ottelua ei voi voittaa tekemättä maaleja. Toistakymmentä tilaisuutta tarjottiin meille, mutta eipä natsahtanut. Tärkeimmällä hetkellä jokin (maltti? taito? terävyys?) jäi puuttumaan. Yritystä kyllä oli.

Toisella puoliajalla ikävästi 2-0 heti alkuun. Aloimme vähän tuskastua ja itseluottamuksemme oli karkuteillä. Roiskintaa oli paljon ja puolustusvoittoinen peruspakkamme alkoi ainakin natista liitoksissaan. Osa pelaajista hääräsi vähän siellä sun täällä unohtaen perusasiat.

Hyökkäämispelaamisestamme puuttui terävä maltti. Meidän olisi vain pitänyt jatkaa toisellakin jaksolla ensimmäisen malliin ja uskoa tekemiseemme.

Kaiken teki toki vaikeaksi vastustaja tulemalla koko ajan terävästi päälle. Suurin osa väestämme tarvitsisi sen määrätyn tilan ja ajan kaikelle tekemiselleen. Ja pieni kenttä teki koko pelistä vähän sählyvoittoista.

Napinaa oli jälleen ilmassa muitten tekemisistä. Onko liian vaikea asia ymmärtää se maailman yksinkertaisin tosiasia, että ottelussa kaikki energia olisi tärkeätä keskittää omaan pelaamiseen ja oman pelinsä parantamiseen. Tämä olisi myös joukkueen etu. Ja hyvällä kannustuksella siivitetään muita löytämään - ja tärkeillä hetkillä ylittämäänkin - oma tasonsa. Vitunmarinointi jätettäköön idiooteille vastustajajoukkueissa.

Kukaan ei meillä pelannut huonosti, mutta ei oikeastaan kukaan voi olla aivan tyytyväinenkään iltapuhteeseensa. Eli paljon oli pelissä hyvää, mutta päällimmäisiksi mieliin jää varmastikin tuskainen ja hämmentynyt olotila. Onneksi osalle kait tuli edes hiki…

Mukana ottelussa: Maalissa: Tomi; keskuspuolustus: Juuke/Ari/Pekka; pakit: Markus, Juha, Masa, Vesku; keskikenttä: Kemal/Mikke/Antti/Sami; hyökkäys: Niini/Nyyperi ja erikoisroolissa Tuoppi/Tommi. Laidalla Kappero ja Johannes. Johanneksen arvosana joukkueemme otteista: Numeroista huolimatta 7 1/2. Tiikeripalkinto: Markus. Tuomari oli kesän parhaita.

(J.H.)

12.8. LINJATERÄS - TahVe 4-0

Sarjajumbon kohtaaminen teki joukkueellemme hyvää. Tämän kesän lohkossamme on sen verran paljon kovia porukoita, että on hyvä välillä pystyä pelamaan omaakin peliä eikä vain estellä vastustajan murhapuuhia. TahVe oli miellyttävä porukka, joka hermoilematta pyrki pelaamalla rakentamaan tilanteita. Ja kyllä porukkaan pari Peluriakin oli löytänyt tiensä.

Meillä oli aikaa ja tilaa riittävästi, ja tilanteita loimmekin kymmenisen maalin verran. Viimeistelyssä oli jopa vähän lepsuilua mukana. Tomilla parit tärkeät paraatipelastukset, eli olisi tilanne voinut kääntyä vähän hankalammaksikin.

Meiltä kuitenkin ihan peruskelpo esitys. Jotenkin tuntui, että suurin osa pelaajistamme jopa nautti harrastuksestaan. Tällä kertaa otteluraporttina toimikoon oheinen (Mäenpää & Heikkilä ky) millintarkka tapahtumatilastointi.

1. JAKSO

5 min. Nyyperin keskitys yli maalin.
7 min. Laitisen Juhalta hyvä laukaus.
17 min. Loimme hyvää painetta, pari maalintekoyritystä.
19 min. MAALI . Kulman jälkeen Samin ja Niinin esitöistä Kultakenkä-Nyyperi. 1-0.
20 min. Niinin keskitys pitkäksi.
21 min. Loimme painetta. Masan hyvään keskitykseen Niini ei päässyt puskua luomaan.
24 min. Rankkualueen reunalta Pekan laukaus.
26 min. TahVe aukaisi keskikenttämme helpohkosti, hyvä yritys heiltä.
27 min. TahVelta uutta yritystä, Tomilta loistotorjunta.
28 min. Saimme luotua painetta vastustajan maalin nurkille.
30 min 2-0. Niini (Vesku).

2. JAKSO

1 min. Antin pusku Mikken keskityksestä, perään Arin kikkailua.
2 min Hyvien seinäsyöttöjen jälkeen Pekalta maalintekoyritys.
3 min Samin hyvä keskitys vastustajan pään kautta kulmaksi.
5 min Loimme hyvää painetta, Tommin veto yli.
7 min. Tommin keskitystä ja laukaustakin.
9 min. Niini syötti Nyyperille vapaan tekopaikan.
11 min. Markku-Niini-Vesku, hyvä maalintekotilanne.
12 min. Laitinen potkaisi tykkivedon Niiniä takalistoon.
13 min. Veskulla balettia pallon kanssa maalin edessä ja tekoyrityskin.
15 min. Arskan hyvän syötön jälkeen Niinin kaukovetoyritys.
16 min Tommin ja Pekan näyttävien seinäsyöttöjen jälkeen Niinin kaukoveto.
17 min. Kulmapotkumme jälkeen Antilla maalintekoyritys.
19. min.TahVen vaarallinen maalintekoyritys taisteltiin kulmaksi.
20 min. 3-0. Maalintekijänä Pekka Nyyperin ja Tommin esitöistä.
21 min. Heti perään toinen lähesmaalintekotilanne.
22 min. Tomi torjui pahan vedon.
24 min. 4-0. Markus maalintekijänä Arin syötöstä.
25 min. TahVelta keskitys ja pusku -tilanne.
27 min. Tahvelta laukaisu.
28 min. Arilta yritystä maalintekoon.
29 min. Niini-Nyyperi-tolppa-kulma
29 min. Pekalta hyvä kaukoveto Antin järjestämänä. Lopussa kovaa paineen luomista.

Mukana ottelussa: Maalissa: Tomi; libero: Juuke; toppari: Ari/Juha Laitinen; pakit: Sami, Mikke, Masa, Markku; keskikenttä: Nyyperi, Laitinen/Ari, Tommi, Markus; hyökkäys: Niini, Antti, Pekka, Vesa. Tilastomiehet: Mäenpää & Heikkilä ky.

Johanneksen arvosana joukkueemme otteista: Helppo vastus, joten 8 + selkeästä voitosta. Tiikeripalkinnot: Pekka, Molke-Tomi ja Antti.

(J.H.)

5.8. 19:00 FC KESKIKETTERÄ - FC LINJATERÄS, 3-1

Otteluraporttin kirjoittaja….jaa mää vai?? Voinhan mää sen kirjoittaa vaikka en muista matsista varmaksi edes lopputulosta (veikkaisin, että hävittiin 1-3 tai 1-4?).

No, seuraavasssa kuitenkin jonkinlainen raportti, niiltä osin kuin sen muistan: Arska juoni peliin taktiikan (en enää muista mikä se oli) ja jakoi pelipaikat. Vastustaja taasen luotti aikaisempiin meriitteihin, jättivät siis taktiikkapalverin väliin ja keskittyivät notkumaan kentänlaidalla/nauramaan meille.

Peli alkoi rauhallisesti, pelasimme pitkään aivan tasapäisesti vastustajan kanssa, joka tarkoittaa, että vaarallisia maalipaikkoja ei juurikaan ollut kummallakaan joukkueella. Vastustaja oli alussa hieman lähempänä maalia mm. yhden mahtavan tolppalaukauksen muodossa (ja se laukaus oli silkkaa tuuria). Muistaakseni menimme puoliajalle 0-0 –tilanteessa. Homma oli siis hallussa joukkuetta vastaan, joka ei ollut hävinnyt vielä kertaakaan tällä kaudella ja kentänlaidalla povattiin jo 0-0 tasapeliä.

Toisella puoliajalla sama homma jatkui, kunnes vastustaja teki yllättäen maalin. Tämä vastustajan maali oli sellainen ”luru”, joka meni jostain pienen pienestä raosta koko puolustuksen läpi. Tomia (maalivahtia) ei voida tästä syyttää ja väittäsinkin, että se oli vain huonoa tuuria. Emme lannistuneet ja peli jatkui taas jonkinaikaa tasaisena ilman suurempia hienouksina kunnes vastustaja nousi vasemmalta laidalta, joutui Sampan tiukkaan syleilyyn, mutta sai silti jotenkin laukaistua maalin. Samppa pelasi tilanteen aivan oikein, mutta vastustaja oli taitava ja teki sellaisen maalin, joka ei onnistu kuin korkeintaan kerran kahdessa kaudessa.

Emme lannistuneet vielä tästäkään vaan jatkoimme pelaamista samalla tavalla kuin tätä ennenkin. Tämä saattoi olla virhe, sillä emme olleet saaneet siihen mennessä juurikaan maalipaikkoja ja hyökkääjämme olivat lähes työttömiä, koska pallo ei noussut kovinkaan usein keskikenttää korkeammalle ja syötöt eivät kopsahtaneet ”lapaan”. Vastustaja sai aikaiseksi lisää painetta ja alkoi dominoimaan keskikenttää mielin määrin, mutta todella vaarallisia tilanteita ei kuitenkaan tullut, kiitos Sampan lukuisien katkojen ja purkujen.

Pelin loppupuolella vastustaja teki kolmannen maalin, joka tuli pilkun tietämiltä näyttävän ulkosyrjälaukauksen muodossa. Myös FC Linjateräs antoi maalintekijälle ansaitut aplodit. 0-3 tilanteessa aloimme hyökkäämään hieman enemmän ja saimme aikaiseksi kulmapotkun (Nyyperin?) laukauksen painuttua päätyrajasta yli. Kulmapotkun antoi muistaakseni Markus ja se suuntautui hyvin maalin edustalle, jossa pallo otti kimmokkeen vastustajan käteen, tuloksena oli pilkku. Mikke oli jo melkein laukaisemassa palloa varmasti ylänurkkaan, mutta päätti kuitenkin herrasmiehenä antaa pilkun Nyyperin Mikalle, joka ei juurikaan ole tällä kaudella juhlinut maalien muodossa (vain 6 maalia). Mika antoi maalivahdille mahdollisuuden ja potkaisi tukijalallaan (oikealla), eikä sijoittanut laukaustaan edes ihan tolpan viereen, kuten yleensä tekee. Pallo siis livahti maaliin maalivahdin alta ja Mika antoi tämän jälkeen maalivahdille seuraavaa kertaa silmälläpitäen vielä lyhyen sanallisen opastuksen siitä miten palloja torjutaan.

Tämän maalin jälkeen yritimme hyökätä hieman, mutta emme kuitenkaan sellaisella voimalla kuten yleensä eli emme tarjonneet tarpeeksi pitkiä palloja hyökkääjille. Mikellä (joka siirtyi toisella puoliajalla hyökkäävään rooliin) oli lopussa hyvä tilanne, mutta hänen harmikseen pallo tuli lyhyemmän jalan (oikealta) puolelta ja kurotus jäi joitakin senttejä vajaaksi (tältä se tilanne näytti pakin tontilta ja noin metrin korkeudesta katsottuna). Vastustaja sai lopussa myös muutaman hässäkän maalille mm. kulmapotkujen jälkitilanteesta, mutta Tomi oli useasti korkeimmalla ja sai pahimmat tilanteet haltuun. Itselläni ei ole muistikuvaa tekikö vastustaja vielä maaleja (ei ainakaan tullut hienoja maaleja, koska eivät jääneet mieleen), mutta sovitaan että peli päättyi 1-3. Peli oli siisti ja reilu, mutta silti pelissä jaettiin joitakin keltaisia kortteja.

Tiikeripalkinto menee ehdottomasti Sampalle, joka polvivaivoistaan huolimatta pelasi jälleen vahvan ”hyypiämäisen” pelin ja purki monta palloa väljemmille vesille. Joku kentänlaidalta kommentoi peliä ihan hyväksi taisteluksi, mutta koska maalipakkamme olivat kortilla ja vastustaja dominoi keskikenttää, niin ottelun arvosanaksi voidaan antaa korkeintaan 7 ˝.

Mikäli yllä oleva ei vastaa todellisuutta, niin korjatkaa…

(Tomi Järvinen)

Ti 29.7. klo 19:00 FC LINJATERÄS - FC LOMMAHDUS 2-3

Lommahdus lähti liikkeelle otteluun meitä terävämmin. Vähän uneliaita ja ihmetteleviä olimme. 0-2 johto vastustajalle oli looginen seuraamus. Maalit olivat vielä sillä lailla erikoisia, että yksi lommahdusmies laittoi pinoon ja pakettiin kymmenkunta meikäläistä ja sitten vielä pallon pesään. Olimme kuin partiolaisten Yrjönpäivänparaatia Viialan torilla seuraamassa ollut Lempäälän Marttojen miesjaosto.

Mutta sitten aloimme onneksi hiljalleen heräillä ja pääsimme pelirytmiin mukaan. Vahvojen yksilösuoritusten (Tuoppi ja Nyyperi) ansiosta saimme noustua tasoihin. Me terästäydyimme ja Lommahdus taas alkoi vähän hiipua. Toisella jaksolla alkoi tuntua, että peli olisi kääntymässä meille. Tilanteita luotiin jopa näyttävästi, kun taas Tomi sai olla suht rauhassa. Meillä oli useampikin johtomaalin paikka, mutta tolppia lähemmäksi emme päässeet.

Ja sitten kävi niin kuin usein käy. Vastustajalta yksi terävä ja määrätietoinen hyökkäys ja taitava viimeistely ja 2-3. Se oli siinä.

Lommahdus ei ollut supererikoinen joukkue. 70 % vaarallisuudesta oli parin kolmen pelaajan ansiota. Yksi heistä olisi kyllä melkein mahtunut TamU:nkin. Päättäväisesti joukkue oli joka tapauksessa pisteitä hakemassa.

Meidän iltapuhteessa oli paljon sekä hyvää että huonoa. Hyvää: 1. Nousimme kahden maalin takaa tasuriin komeilla ja päättäväisillä maaleilla. 2. Muutaman kerran rakentelimme hyökkäyksiä hyvin liikkuen. 3. Loimme kaikkinensa 6-7 todella hyvää maalintekopaikkaa. 4. Pystyimme eliminoimaan suurimman osan Lommahduksen hyökkäyksistä siten, että Tomi sai olla ottelussa melkein työtön tai ainakin kohtuu rauhassa. 5. Pehmeän alun jälkeen taistelimme ja yritimme ihan suht kiitettävästi. Muutamalla pelaajalla olikin takki poikkeuksellisen tyhjä kovan taistelun ansiosta loppuvihellyksen kiiriessä kirkonmäellä. Huonoa: 1. Ottelun alussa olimme ihmettelevän uneliaita. Tosi iso kenttä muistutti ehkä liikaa Yyterin hiekkarantoja. 2. Parit megasähläykset omalla rankkualueella. Lommahduksen ekat maalit olisi pitänyt pystyä estämään. 3. Hyvistä paikoista olisi pitänyt pystyä tekemään pari maalia enemmän (ei toki TamU:kaan pystynyt keskiviikkona). 4. Keskikentän rakentelu oli jälleen liian paljon Tuopin varassa. 5. Perussyöttelyssä oli paljon hyvää, mutta paljon tärkeitä syöttöjä myös tuhlattiin hosumalla ja roiskimalla. 6. Taas oli liian paljon turhaa vauvanvikinää pelaajien kesken: ”Mikset sää..”. Olisi joukkueen etu, että jokainen keskittyisi omaan pelaamisensa ja toki kannustamaan muita huimiin suorituksiin.

Kuitenkin vaiherikas ottelu, joka päättyi kirvelevään tappioon. Olisimme ansainneet tasurin ja voittoonkin tarvittavat välineet meillä oli taskussa. Mutta: tappio tuli.

Erikoisuus: katsomossa Sampan lisäksi kolme (3) naispuoleista katsojaa. Tämä on ilmeisestikin joukkueemme kautta aikojen ennätys!!! Ja mukavaa oli myös saada Ikiliikkuja-Kolkka maailman turuilta taas tositoimiin.

Mukana ottelussa: Maalissa: Tomi; libero: Juha Laitinen; toppari: Ari; vasen pakki: Masa/Johannes; oikea pakki: Markku/Tommi; keskikenttä: Antti/Kolkka ja Markus/Tuoppi; hyökkäys: Niini/Nyyperi/Vesa.

Johanneksen arvosana joukkueemme otteista: Vähän vaikea sanoa. Jos olisimme voittaneet, arvosana olisi voinut olla jopa 9-, mutta nyt täytyy antaa 7 +. Tiikeripalkinnot: uhrautuvasta raadannasta keskuspuolustaparille Juha L. ja Ari.

(J.H.)

30.6. ASC Ih-Ra - FC LINJATERÄS 0-1

Viimeinen sarjaottelumme ennen heinätaukoa oli meiltä napakymppiesitys. EM-kisojen kunniaksi lähdimme valmistautumaan otteluun normaalikaavasta poiketen. Kokoontuminen tunti ennen peliä mahdollisti illan taktiikkamme kunnollisen läpikäymisen, ihka oikeat lämmönotot sekä pallotuntuman ja terävyyden hakua pienpelien kautta.

Vastustajamme ACS Ih-Ra oli näyttänyt vaarallisuutensa voittamalla lohkomme ehkä-kunkun Saintsin. Tällä kertaa emme lähteneetkään painottamaan espanjatyylisen lyhytsyöttöpelin opiskelua (eli pelaamisen opiskelua) kahden edellispelin malliin.

Tällä kertaa lähdimme otteluun uudella taktiikalla: 1. Alin viisikko normaalisti pelaten, mutta tiiviisti ja riskejä henkeen ja vereen vältellen. 2. Keskikenttäkaksikon peruskoti on topparin edessä molemmin puolin, kun vastustaja pallollinen. Eli kohtuu alhaalla varman päälle pelaten. Meidän hyökkäyksiin keskikenttä kuitenkin mukaan hyvän hetken tullen jopa pienen riskinkin uhalla. 3. Hyökkäyskaksikko karvaa ja prässää aktiivisesti vastustajan lähtiessä hyökkäykseen. Kaksikko ei kuitenkaan laske (jos mahdollista) puolen kentän omalle puolelle, vaan jää ”kyttäilemään” vähän porrastaen vastaiskumahdollisuuksia. Kaksikolle pyritään saamaan palloja tyhjään tilaan reunoihin ja nurkkiin. Toinen hyökkääjä tukee kaveria ja keskiväkeäkin mukaan hyökkäyksiin. 4. Erikoistilanteisiin satsataan. Eli sivurajaheittoihin, vapareihin ja kulmapotkuihin riittävästi väkeä mukaan pienen riskinkin uhalla.

Täytyy sanoa, joukkueemme pelasi sovittua taktiikkaa noudattaen hämmentävän loistavasti. Niin puolustus- kuin hyökkäyspelaamisemme oli määrätietoisesti omassa kontrollissamme. Jokainen hoiti oman tonttinsa ja tehtävänsä kiitettävästi. Muutenkin pelasimme kaikkinensa taitojemme ylärajoilla. Henki oli hyvä ja tiikerimäinen taistelu vallitseva työskentelytapamme.

Vastustaja uskoi olevansa hyvä, ja tavallaan ehkä olisikin voinut olla. Mutta me pidimme kapellimestarin sauvaa tiukasti käsissämme. Meidän käsikirjoituksemme mukaisesti ottelu sujui 87 % peliajasta.

Johtomaalimme syntyi ensi jaksolla rankkarista, jonka itse ansaitsija, eli Nyyperi veti kylmän rauhallisesti verkon perukoille. Terhakka pelaamisemme selvästikin hämmensi ih-ralaisia, eikä vaarallisia tilanteita meidän maalille montaakaan päässyt syntymään. Meillä oli ensi jaksolla omat paikkamme tehdä lisämaalejakin, mutta tällä kertaa kohdistus ei ollut aivan kohdallaan. Eli tilanteita luotiin, mutta viimeistely ei naksahdellut.

Toisella puoliskolla vastustaja sai luotua muutaman tosihässäkän maalillemme, mutta puolustus Tomin johdolla toimi loistavasti. Pelasimme viimeisen vartin johtoamme varmistellen vähän puolustusvoittoisemmin, mutta oli toki meillä toisella jaksollakin maalintekopaikkoja, jopa useampia. Legendojen joukkoon päässee Niinin ja Nyyperin 3 minuutin shakkisahailu vastustajan maaliviivalla.

Onneksemme suuri ja mahtava vastustajamme alkoi toisella jaksolla hermoilla rankemman kautta, ja tämä olikin viimeinen niitti voitokkaaseen iltaamme.

Tämä oli selkeä koko joukkueemme voitto. Osoitimme, että pystymme noudattamaan sovittua taktiikkaa suurin piirtein koko ottelun ajan. Pelamaan kovaa vastustajaa vastaan koko ottelun ajan taitojemme ylärajoilla. Jos pakosta olisi mainittava pari erikoisonnistujaa, niin Nyyperi teki taas sen mistä hänelle maksetaan. Ja esimerkiksi Masalla oli erikoisen hyvä iltapuhde: monia tärkeitä katkoja ja myös monia taktiikkamme mukaisia avauksia hyökkäyssuuntaan. Rookie-Markus pelasi keskialueella vahvasti ja terävästi laajalla säteellä. Mutta: koko joukkueen voitto ja tiikeripalkinto JOKAISELLE PELAAJALLE. Iltalehden toimittaja jakoi jälleen vain ja ainoastaan tiikereitä (2-3 kpl/pelaaja).

Mukana ottelussa: Maalissa: Tomi; libero: Juuke; toppari: Ari; vasen pakki: Masa; oikea pakki: Kari/Johannes; keskikenttä: Kemal/Pekka ja Markus/Sami; hyökkäys: Niini/Ilari ja Nyyperi/Vesa.

Johanneksen arvosana joukkuemme otteista: voittoisasti päättynyt loistava ja määrätietoinen taistelupeli kovaa vastustajaa vastaan sekä bonuksena vielä hämmentävä taktinen kypsyytemme, eli 9 1/2.

(J.H.)

Ti 17.6. FC LINJATERÄS - JK PAASIKIVI, 5-0, Messukylän kenttä

Viides sarjaottelumme sujui jälleen valoisammissa merkeissä. Syitä tähän on kaksi. 1. Siiirryimme pelaamisessamme lammastyylistä takaisin omalle tasollemme. 2. Vastustaja oli onneksi sen verran pehmeä, että tämä siirtyminen oli mahdollista.

Saimme enemmän aikaa ja tilaa pelata omaa peliämme. Ja tällä kertaa meillä oli myös sekä maltti että ajatus aikaisempaa paremmin mukana. Myös terävyyttä löytyi ihan mukavasti. Pystyimme hallitsemaan peliä selkeästi paremmin kuin parissa pelissä aikaisemmin. Syöttöpelimme sujui hetkittäin jopa komeasti. Ja myös puolustuspäässä superpaniikkeja ei päästetty syntymään.

JK Paasikivi oli peruskelpo harrasteporukka, joka pelasi ihan mukavalla hengellä. Muutama pelurikin oli joukossa. Onneksi kuitenkin edellisen vastustajamme liikkuvuus ja terävä päälle käynti puuttui Paasikiveltä. He pelasivat selkeästi fclinjateräsystävällisemmällä tyylillä.

Toki vastustajallammekin oli maalipaikkansa. Esimerkiksi 2-0 -tilanteessa JK Paasikivi pystyi luomaan jokusenkin tilanteen Tomilaan, ja ottelun käsikirjoitus olisi saattanut saada aivan uuden luonteen. Onneksi kuitenkin puolustuksemme selvitti vaaranhetket taidolla ja tyylillä.

Ei voi sanoa, että koko ottelu olisi ollut meiltä kaunista katseltavaa. Mutta kuitenkin, riittävän kaunista kokonaisuudessaan. Maalipaikkoja luotiin kohtuu kiitettävästi. Ja tällä kertaa myös onnistuimme viimeistelyissämme.

1-0 syntyi Tuopin yksilösuorituksen kautta. 2-0, kun Tuopin loistokulmapotkun Niini puski sisään taidokkaasti. Niini jälleen maalarina Tommin esityöstä: 3-0. 4-0 maali käynnistyi Arin sivurajaheitosta Niinille, joka pallon Tuopille maalintekoa varten toimitti. 5-0 oli jälleen Tuopin tekosia, alustajina Nyyperi sekä myös Vaeltaja-Tommi puhui itsensä hyvin perustein syöttäjäksi.

Oikeastaan koko joukkueemme pelasi vahvan ottelun. Iltalehden toimittaja ei tällä kertaa antanut yhtään lammasta, vaan jokainen pelaaja sai joko yhden tai kaksi leijonaa. Selkeitä erikoisonnistujia oli moniakin. Esimerkiksi Niini pelasi kiistatta parhaan pelinsä tänä kesänä. Taitojaan kiusallaan hiukkasen vakan alla piilotellut rakennusmestari oli tänään ilmiliekeissä ja askelmittariin kertynyt luku oli yhtä suuri kuin kolmessa aikaisemmassa pelissä yhteensä. Ja kuten taiteilija itsekin totesi: ”Tämä oli jo toinen peli peräkkäin, kun en ole aukonut päätäni tuomarille!” Eli tällekin putkelle voimme vain toivoa jatkoa. Myös juniori-Antti pääsee peli peliltä vahvemmin mukaan tosimiesten kuvioihin. Komeita suorituksia Antilta tänään. Hyvä Ylöjärvi!

Ja olipa mukava taas napata Tuoppi Tesoman ostarilta kehiin mukaan. Pelaamisellaan Tuomas sytyttää muitakin liikkumaan ja taistelemaan. Tuopin myötä keskikenttäpelaamisemme nousee aina vähän uudelle tasolle. Ja yksi hieno asia: Tuoppi jakelee paljon namusyöttöjä meille muille, vaikka saattaisi usein päästä yksinkin maalintekoon pistämällä kahdeksan vastustajaa kauniiseen nippuun.

Pallollisena koko joukkueemme pelasi selvästi liikkuvammin ja luovemmin kuin vähään aikaan. Maaleja olisi voinut syntyä enemmänkin.

Puolustus pelasi uudessa kuosissa, ja hyvinhän homma toimi. Arska pelasi laajalla säteellä, mutta ilman turhia riskejä. Markku pelasi suppealla säteellä, eli tutusti ilman turhia riskejä. Pekka taisteli kuin hirven ja terrierin sekoitus aina siellä missä oli. Laitapakeilta löytyy jo vankkaa perusrutiinia. Tomi on Tomi. Tomilla jokainen peli näyttää olevan hyväpeli.

Yksi pelin erikoisuus: Kaurismäki-Markus pelasi ensimmäisen sarjaottelun joukkueemme riveissä näyttävästi taistellen. Lämpimästi tervetuloa FC Linjateräkseen!

Mukana ottelussa: Maalissa: Tomi; libero/toppari: Markku/Ari/Pekka; vasen pakki: Masa/Kari; oikea pakki: Johannes/Mikke/Markus; keskikenttä: Sami/Tommi ja Tuomas/Kemal; hyökkäys: Niini/Antti ja Nyyperi/Vesa.

Samara-parlamentissa kävimme keskustelua tiikeripalkinnon saajista. Tuomas oli sitä mieltä, että tällaisessa pelissä koko joukkue ansaitsee tiikeripalkinnon. Jokainen pelaaja pelasi vahvasti omalla tasollaan. Eli täten tiikeripalkinto jokaiselle pelaajalle. Johanneksen arvio koko joukkueen otteista: vaikeitten aikojen jälkeen paluu omalle tasollemme, vastustajan ollessa kuitenkin kohtuupehmeä: 8 1/2.

(J.H.)

 

16.6.2008 FC HALJASET AISAT - FC LINJATERÄS 1-0

Messukylän kentälle oli rakennettu isompi kenttä. Ihan odotettu ja toivottukin ratkaisu, minisoccer-hengen mukainen ja kokoinen.

Meillä näytti kuitenkin olevan henkisiä ongelmia lähteä peliin, sillä sen verran vaisu oli koko joukkueen esitys tänään. Olisiko isompi kenttä ollut meille liian iso haaste tuttuun postimerkkiin verrattuna. Vai yksinkertaisesti vain terävästi pelannut vastustaja.

Tilaa olisi ollut harkitulle pelinrakentelulle, mutta tällä kertaa vain hetkittäin pystyimme pelaamaan omaa peliämme. Ja yleensä yrityksemme hiipui jo hyvissä ajoin ennen vastustajan rankkualuetta. Vaisuus ja pehmeys oli vallitsevaa. Syötoistämme onnistui virallisen tilaston mukaan 38 %. Ja kuitenkin kesän virallinen tavoitteemme on 65 %.

Mahdolliset maalintekotilanteemme pystyy laskemaan yhden käden sormilla, ja kunnon laukauksemme vastustajan maalia kohti taas pystyy laskemaan vaikka yhden miehen nenällä.

Puolustuspelaamisemme oli ajoittain pahasti sekaisin. Vastustajalle annettiin tilaa ja mahdollisuuksia. Taikka vastustaja otti ne. Terävästi iholle emme rohjenneet mennä. Välillä emme rohjenneet edes potkaista palloa. Sählätä rohkenimme.

Oikeastaan ainoana täysin puhtaat paperit otteistaan saa Molke-Tomi, joka teki jälleen muutaman paraatipelastuksen. Ilman Tomia luvut olisivat paljon murheellisemmat.

Vastustaja ei pelannut huiman taitavaa jalkapalloa, mutta terävyyttä ja liikettä löytyi huimasti enemmän kuin fclinjateräsmiehiltä. Kun meidän joukkue sai pallon, oli vastustajan pelaaja heti kimpussa. Asennetta löytyi heiltä vaikka meille jakaa.

Toki muutamia syöttöketjuja rakentelimme. Ja toki pari kohtuu hyvää maalintekoyritystä saimme rannettua. Ja toki peräpäässä estettiin useampikin vastustajan malintekoyritys. Ja toki jokainen - ainakin omasta näkökulmastaan katsottuna - yritti pelata ja taistella, mutta kuitenkin: kokonaisesitys oli meiltä TODELLA vaisu.

Meillä on paljon pelaajia ringissä. Ja oikeastaan täytyykin olla, koska poissaoloja on välillä runsaasti. Joku voi joskus kokea, että ottelukohtainen peliaika jää vähäiseksi. On totta, että isommalla peliajalla pääsisi ehkä paremmin peliin mukaan. Toisaalta ajattelisi, että eikö lyhyemmästä peliajasta kannattaisi ottaa kaikki irti pelaamalla tosissaan ja täysillä. Vihje: innokkaimmat voivat tulla pelikentälle vaikka jo tuntia ennen peliä hikeä ottamaan ja pelitsemppiä rakentamaan.

Onneksi meillä kaikilla on heti tiistaina mahdollisuus nousta pelaamisessa taas omalle tasollemme. Tiistai on toivoa täynnä.

Mukana ottelussa: Maalissa: Tomi, libero/toppari: Samppa/Juuke/Pekka,;vasen pakki: Masa/Kari; oikea pakki: Johannes/Markku; keskikenttä: Arska/Tommi ja Mikke/Sami; hyökkäys: Niini/Antti/Kemal/Nyyperi/Vesa.

Iltalehti jakoi tutusti jokaiselle pelaajalle leijonia tai lampaita. Tällä kertaa Molke-Tomi sai kaksi leijonaa ja kaikki kenttäpelaajat 1-2 lammasta. Johannes nostaisi tiikeripelaajiksi Molke-Tomin kaveriksi kaksi Samia. Sampalta muutama ratkaiseva pelastus tärkeillä hetkillä. Ja uusi Sami uurasti energisesti ja päättäväisesti laajalla säteellä keskialueella. Arvosana koko joukkueen peliesityksestä: tyly 6 +.

(J.H.)

Ti 3.6. klo 19:00 FC LINJATERÄS - FC TAMFELT 3-3

Ottelumme FC Tamfelttia vastaan alkoi rauhallisesti, mutta kohtuullisen määrätietoisesti. Alkuun näytti, että tästä pelistä olisi kotiin vietäväksi ehkäpä jopa kolmekin pistettä. Niini laukaisi tarkalla kudilla meidät 1-0 johtoon Pekan ja U-Juhan esitöitten jälkeen. Näytti ihan kohtuullisen hyvältä.

Vastustajamme alkoi kuitenkin päästä peliin paremmin ja paremmin mukaan ja Molke-Tomille tuli muutaman kerran tositöitä. Ansaittu tasoitus tuli taidolla meidän vähän sähliessä. Ilman Tomin superpelastuksia olisivat luvut rakentuneet meille vielä murheellisemmiksi.

Kulta-Nyyperi vei väkevästi meidät johtoon Vesan esityöstä. Kyllä me toki pari muutakin paikkaa rakensimme, mutta verkko ei enempää tanssinut. Silti näytti vielä kohtuullisen hyvältä.

Toisella jaksolla Tamfelt tasoitti meidän iltaunien aikaan, mutta onneksi erikoistilanteet purivat jälleen: paljon harjoiteltu kuvio, jossa Nyyperi heittää sivurajalta vastustajan maalivahdin käsien kautta pallon verkon perukoille, onnistui. Hyvä Tammisaari. Johdimme 3-2. Taas näytti ihan hyvältä.

Kaikki oli meidän omissa jaloissamme, mutta niin vain kävi, että FC Tamfelt onnistui tekemään tasoituksen sivurajaheiton jalkitilanteesta, kun peliaikaa oli jäljellä enää pari minuuttia. Toki kaikkemme yritimme, mutta mutta mutta mutta.

FC Tamfelt oli meitä taitavampi hyökkäyksien rakentelussa. Väliltä laidoilta tultiin kuin Tampereen Teatterin avoimien ovien päivänä. Ja välillä keskeltäkin. Vastustajalla oli kulmapotkuja kai kymmenen ja meillä olisiko ollut yhtään?!! Mies vastaan mies -tilanteissa me jäimme hämmentävän usein toiseksi. Ilmapallot hävisimme jotain 16-2. Välillä me menimme pallollisen päälle kolmen miehen voimalla ja välillä taas ei yhdenkään. Merkkaamiset unohtuivat muutaman kerran, tai sitten vastustaja vain vei tilanteissa pidemmän korren. Vastusta karvasi kohtuullisen hyvin vieden meiltä vähiin meille niin tuiki tarpeellisen ajan ja tilan.

Ennen ottelua sovittiin, että tässä pelissä pyrittäisiin mahdollisimman paljon kokeilemaan ja harjoittelemaan hyökkäysten rakentelua pelaamalla. Epäonnistumisten uhallakin pyrittäisiin pallottoman miehen liikkeen ja maata pitkin perussyöttelyn kautta avaamaan hyökkäysmahdollisuuksia ja -suuntia PELAAMALLA.

Sovitun mukaista hyökkäysrakentelua nähtiin toki selkeästi enemmän kuin esimerkiksi edellispelissä. Kuitenkin on totuuden nimissä todettava, että enemmistö hyökkäysyrityksistämme rakentui sählinkien ja roiskimisten ja yllätystilanteiden kautta. Ja jotenkin tuntui, että meidän on melkoisen vaikea edes sisäistää ottelun aikana ajatusta, että olisimme jotain asiaa pelaamisessamme kehittämässä. Että pyrkisimme muuttamaan pelaamistamme sovitulla tavalla, tai vähän sovittuun suuntaan. Mutta kuitenkin: yritystä oli, ja tästä on hyvä jatkaa. Emme luovuta. Haluamme oppia pelaamaan jalkapalloa.

Surkeasti pelanneita ei joukkueestamme löytynyt. Toisaalta voidaan todeta, että päiväänsä ei voi olla tosityytyväinen kuin Molke-Tomi muutaman varman maalin estämisellä ja lisäksi tuloksellisesti Nyyperi kahdesta komeasta maalistaan, ja toki Niinikin: 2 1/2 tuhannen taalan maalintekosyöttöä ja yksi komea maali. Välillä meinasi Niiniltä taas pelaaminen unohtua, kun piti tuomarin kanssa syvällisesti keskustella autotallityömaan eri kattovaihtoehtojen soveltuvuudesta siivikkalaiseen maalaismaisemaan.

Mutta jotenkin jokainen (kenttäpelaaja) pelasi oudon lammasmaisesti tai muissamaailmoissa tai vähänsähläten tai pölyssä tai kankeasti tai harrastemaisesti tai miten sen nyt sanoisi. Yritystä ja taisteluakin oli, mutta ei kontrolloitua eikä hallittua sellaista. Ajatus oli jäänyt ainakin puoliksi tällä kertaa kotiin.

FC Tamfeltilta olisimme parempana päivänä vieneet 3 pistettä, nyt täytyy olla tosi tyytyväinen yhteenkin pisteeseen. Eli ollaanpa tyytyväisiä. Tänä kesänä vielä ilman tappioita.

Mukana ottelussa: Maalissa: Tomi, libero/toppari: Samppa/Juuke/Pekka, vasen pakki: Masa/Kari; oikea pakki: Mikke/Markku; keskikenttä: Juha/Tommi ja Ari/Johannes; hyökkäys: Niini/Antti/Kolkka/Nyyperi/Vesa.

Tiikeripalkinto: Nyyperi ja M-Tomi. Johanneksen arvosana koko joukkueen otteista: 7-. Antilta muuten ensimmäinen virallinen kesäsarjapeli FC Linjateräksen jäsenenä! Onnittelut ja tervetuloa! (J.H.)

To 29.5. KÄSIPALLOJOUKKUE - FC LINJATERÄS, 2-2

Kesän kolmannessa ottelussa oli poikkeuksellisen paljon (hyvillä syillä) esteellisiä: Niini, Antti, Nyyperi, Kolkka, Mikke, Kemal, Kari, U-Juha, Pekka, Tuoppi, Kappero!! Ilari hyppäsi onneksi kehiin ja lisämieheksi saatiin vielä Ilkka Heikkilä. Eli porukka saatiin ihan hyvin kasaan.

Ottelu käynnistyi tasaisena. Me menimme 0-1 johtoon upealla erikoistilannemaalilla. Markun megahelmikulmapotkun Laitisen Juha puski näyttävästi sisään. Peli oli kohtuullisen tasaista pelailua ja Käsipallojoukkue tasoitti pelin 1-1 hyvällä kudilla. Annoimme vähän turhan helposti potkulle tilaa.

Toisella jaksolla vastustaja meni 2-1 johtoon. Ja voisiko sanoa, että ansaitusti. Käsipallojoukkue pystyi näet jonkin verran meitä paremmin rakentamaan hyökkäyksiä ja laukoivatkin pirut hanakammin.

Emme kuitenkaan antaneet periksi. Napakymppikanuuna Laitisen jalasta tasoitti ottelun. Potkua edelsi ansiokasta yritystä, viimeisimpiä vääntäjinä Sami ja Ari.

Kuten jo vähän vihjaisin, ei pelinrakentelumme ansaitse hirveästi papukaijamerkkejä. Arska yhtenä yritti välillä rauhoittaa meininkiä ja pitää palloa vähän hallussakin. Myöskään laukaisuja emme saaneet haaveistamme huolimatta montaakaan aikaseksi. Muutama mukava hässäkkä rakennettiin Käsipallojoukkueen maalille mm. Heikkilän veljesten toimesta.

Puolustuspelaaminen onnistui kohtuullisesti, vaikka tällä kertaa useampikin vaarallinen sähläystuokio jostain syystä rakentui maalimme maisemiin. Eli vähän epävarmaa ja sekavaa pelaamista kaikkinensa. Tomi torjui tutun hyvin, ja pari haamutorjuntaa takasi meille yhden pisteen.

Minun mielestä voimme olla tyytyväisiä tasapeliin.

Myönteisiä asioita pelissä TOP 3:

1. Laitisen Juhan vahva peliesitys sekä kaksi luxusmaalia. Juha oli Tulessa.

2. Arska teki vahvaa paluuta. Vaikka maestro vähän vielä varoikin, oli hän vaarallinen ja päättäväinen. Yksi joukkueemme tukipilareista molempiin suuntiin.

3. Emme hermoilleet missään vaiheessa ja nousimme päättäväisesti tasapeliin. Hyvällä hengellä taisteltiin ottelu loppuun saakka.

Mukana ottelussa: Maalissa: Tomi; libero/toppari: Samppa/Juha Laitinen/Juuke; laitapakit: Masa/Markku/Johannes; keskikenttä: Tommi /Arska/Sami; hyökkäys: Vesku/Ilkka H./Ilari.

Tiikeripalkinto: Juha Laitinen, Arska ja Markku. Johanneksen arvosana joukkueemme otteista: 7 1/2. (J.H.)

 

Ti 20.5. FC LINJATERÄS - AC SANTEN 3-1

Toinen sarjaottelumme päättyi loppujen lopuksi selkeän onnellisesti lukemiin 3-1. Ottelu ei ollut meille helppo. Jollain lailla pelimme oli alkuunsa kontrolloimatonta ja vähän kipsistäkin. Toki loimme useammankin maalipaikan, mutta ensimmäisellä jaksolla maalinteosta vastasi vain ja ainoastaan Santen sörsselssönnimaalilla jonka itse sähläsimme sisään vastustajan kulmapotkusta. Esimerkiksi Tommi oli liekeissä ja toki muutkin tekivät paljon töitä, mutta jotenkin meitä vaivasi ekalla jaksolla jonkinasteinen TamU-tauti.

Me kuitenkin osoitimme kypsyytemme joukkueena, ja toisella puoliajalla koneemme kehräsi päättäväisesti kolme varsin komeata maalia. 1-1 syntyi Tuopin heitosta, jonka Nyyperi pisti taidolla ja päällä määrätietoisesti sisään. Loistava erikoistilannemaali, joka syntyi ennakkoon sovitun kuvion mukaisesti. Eka maalimme oli myös henkisesti huippu tärkeä ja valoi koko porukalle uskoa tekemiseen.

2-1 syntyi niin ikään puskien Markun kaukohuippunamusyötöstä. Puskijana Siivikkalan Bierhoff, Mika Niinimäki. Tämäkin maali pääsee Palloliiton opetusvideolle. 3-1 jo pelin ehtoopuolella syntyi jälleen erikoistilanteesta. Tuoppi laukoi harkitun ja tarkan vedon kulmamme jälkitilanteesta Niinin esityöstä.

Eli. Kaikki (Markun keskityskin oli lähes erikoistilanne) maalimme syntyivät erikoistilanteesta. Tolppia heiluteltiin pallolla 3 tai 4 kertaa, ja laukauksia oli meillä edellispelin malliin reilut kymmenen. Tällä kertaa vedot olivat selkeästi parempia, suurin osa ainakin läheskohti maalia (paitsi kerran allekirjoittanut oli rikkoa lerpulla vasurillaan maalin takana sijaitsevat valot n. 60 metrin korkeudessa).

Puolustuksemme onnistui (0-1 -maalia ja paria pahaa tilannetta lukuunottamatta) ihan kelvosti. Myös hyökkäyksiä käynnisteltiin ihan peruskelvosti. Jotenkin meillä koko joukkueen hyökkäyspelaaminen kaipaa kuitenkin vielä palasten loksahtelemista paikoilleen. Pallottomana liikkuminen keskikentällä ja ylhäällä onnistui vain ajoittain. Koko kenttää ei pystytty hyödyntämään tarpeeksi, ja esimerkiksi laitanousuja olisi ollut mukava nähdä enemmänkin. Kolkka totesikin olleensa vapaana mutta pallottomana useinkin laidallaan. Eli joskus puolenvaihto olisi varmastii ollut perusteltua.

Ja myös Vesku oli oikeassa todetessaan, että enemmän kannattaisi pelata maata pitkin. Paljon vaarallisia tilanteita saatiin toki erikoistilanteiden lisäksi pitkistä palloista vastustajan maalille. Ja toki on myönnettävä, että hyviä maalintekotilanteita pystyimme luomaan ihan kiitettävä määrä, eli yhteensä varmaan kymmenkunta.

Tuttua teemaa on kuitenkin tärkeätä jatkaa kesän harjoituksissa: koko joukkueen hyökkäyspelaamisen kehittäminen.

Mukana ottelussa: Maalissa: Tomi, libero: Juuke/Vesku; vasen pakki: Masa/Kari; oikea pakki: Mikke/Markku; toppari: Juha Laitinen/Pekka; keskikenttä: Tuoppi/Tommi ja /Uusi-Juha/Johannes/Olli; hyökkäys: Niini/Kolkka ja Uusi-Sami/Nyyperi.

Ei ollut helppo peli, mutta voittomme oli selkeän ansaittu. Onnistujia pelissä oli paljonkin, vähän joka osastolta. Niini ja Nyyperi ja Tuoppi olivat jälleen tuloksen kannalta tuiki tärkeitä avainpelaajiamme. Tällä kertaa kuitenkin poimitaan tiikeripalkinnon saajiksi kaksi pelaajaa taustoista: Tommi, joka vaikeina hetkinämme taisteli kuin Pihlströmmi ja toimi esimerkkinä ja herättäjänä koko joukkueelle. Toinen valinta on puolustuksen haalariosastolta: edellispelin malliin vahvasti pelannut Mikke. Johanneksen arvosana koko joukkueen otteista: 8 1/2.

(J.H.)

Ke 14.5 20:00 GLUTEUS MAXIMUS - FC LINJATERÄS 0-2

Ensimmäisessä ottelussamme kesän minisoccer-sarjassa näytimme parhaimpia puoliamme. Koko joukkueen puolustuksemme onnistui kiitettävästi lähes koko ottelun ajan. Varsinaisia paniikkeja ei päässyt juuri syntymään, ja veimme vastustajaltamme parhaimman terän tiiviillä ja kontrolloidulla pelaamisellamme.

Gluteuksella oli taitavia yksilöitä, mutta joukkueena pelaaminen onnistui meiltä selkeästi paremmin. Vaikka Gluteus pelasi myös varsin kovaa ja terävästi, emme jääneet ollenkaan jalkoihin, päinvastoin.

Hyökkäyspelaamisessa meille jäi vielä parannettavaa, varsinkin pallottomana liikkuminen kaipaa vielä aloitteellista luovuutta. Mutta kuitenkin pääasia oli, että maalien lisäksi pystyimme luomaan useitakin vaarallisia maalintekotilanteita. Myös laukauksia syntyi ihan kiitettävästi, eli kymmenisen. Olkoonkin, että suurin osa kudeista lähti maalin sijasta enemmänkin kohti Juice Leskistä.

Me lähdimme selkeän valmiina tähän otteluun. Tuttua ensimmäisen ottelun alkusählinkiä ei tällä kertaa nähty. Jokaisella pelaajallamme tuntui olevan sopiva pelipaikka, ja jokainen hoitikin ruutunsa hyvin tai kiitettävin arvosanoin. Myös taistelutahto ja yritys oli kohdallaan. Koko joukkueella. Kaiken kruunasi hyvin pelannut Molke-Tomi.

Komean 0-1 maalin viimeisteliu Nyyperi Kemalin syötöstä ja 0-2 oli Tuomaksen soolo Tomin alkutyöstä.

Loistava alku sarjakaudelle. Tiikeripalkinto koko joukkueelle. Johanneksen arvosana koko joukkueen otteista: 9.

Mukana ottelussa: Maalissa: Tomi, libero: Samppa; vasen pakki: Masa/Kari; oikea pakki: Mikke/Markku; toppari: Juha Laitinen/Pekka; keskikenttä: Tuoppi/Tommi ja /Uusi-Juha/Johannes; hyökkäys: Vesa/Kemal ja Uusi-Sami/Nyyperi. Tilastotieteilijä kentän laidalla: Arska.

(J.H.)

Saunailta 23.5.2008

Perjantain saunailta Kuuselan tutulla ja rakkaalla allassaunalla sujui sivistyneen rauhallisesti. Alkulämpimiä ottivat Härmälän kanahäkillä kahdeksan innokkainta ja pari lisäystä vielä saunalle, eli paikalle pääsi tällä kertaa: Kolkka, Arska, Masa, Markku, Tommi, Samppa, Pekka, Vesku, Molke-Tomi ja Johannes. Vesilentopalloa, keskustelua, saunomista, syömistä ja juomista. Paljon syvällistä ja antoisaa keskustelua herätti mm. Veskun viime ottelun peliroolin onnistuminen Molke-Tomin ja maaliviivan välissä. Kiitos muuten Kolkalle jälleen kuskauksista. Suurin osa väestä suunnisti alkujatkoille Motelliin. Huom! Seura, pääsponsorit sekä aikaisin kotiutunut allekirjoittanut eivät ota vastuuta loppuillan mahdollisista sivistymättömyyksistä tai rauhattomuuksista. (J.H.)

Ke 7.5. klo 19.00 HARJOITUSOTTELU FC Linjateräs - FC Saunailta

Kelpo kenraali!

Keskiviikkona 7.5. klo 19.00 HARJOITUSOTTELU FC Linjateräs - FC Saunailta päättyi lukemiin 2-1.

Ottelussa nähtiin meiltä ihan kelpo peliä. Maalintekopaikkoja rakennettiin tuhlattavaksikin asti ja koko joukkueen puolustamisemme sujui mukavasti 87 % peliajasta.

Mukana pelissä: Samppa, Juha Laitinen, Mikke, Masa, Markku, Vanha-Pekka, Tuomas, Tommi, Vesku, Niini, Uusi-Sami ja Johannes. FC Saunailta väläytteli vaarallisuuttaan, mutta oli meitä 1/2 askelta suurimman osan ajasta jäljessä. Tuomarina Juha Ruokolainen.

©2017 FC Linjateräs - Uskomatonta jalkatyöskentelyä jo vuodesta 2002 - suntuubi.com